Hemmottelun tarpeessa uutta viikkoa kohti

Se on sitten laskiaissunnuntai ja täällä on aivan unohtunut pullat, mäkeen kyllä päästiin. Tiistaina oli Runebergin päivä ja sen päivän ohitin myös ihan ilman herkkuja. Tiedostin kyllä kaupassa käydessä, että siellä paljon on laskiaispullia ja Runebergin torttuja tarjolla. Hyvin kuitenkin jo onnistuu se, ettei aina tarvitse tehdä niin kuin ennen olisi ihan tavan vuoksi vain tehnyt. 

Perjantaina oli tullut jumpan aikana taas Nutrilett-lähetys. Nyt on pitkäksi aikaa aamut pelastettu. Pyysin myös Start Now -paketin, koska haluan johonkin väliin taas irtautumisen tavallisesta ruoasta ja oikeastaan minua kiinnostaa miten hyvin tuo paketti toimii nyt kun on normaalipainossa. Aikaisemmin paketilla putosi useampi kilo.

Olen katsonut tuota Jutta ja puolen vuoden superdieetit –ohjelmaa ja siinä on sellainen järkäle Bull joka sanoi pari jaksoa sitten yhden asian mikä kyllä meni perille. Jaksossa siis aina yksi laihduttaja joka punnitaan alussa, puolivälissä ja lopussa, laihdutus aika on puolivuotta. Kyseisessä jaksossa oli laihduttaja kaukana tavoitteestaan puolenvälin punnituksessa, niin Bull kommentoi, että on ihan turhaa itkeä tässä vaiheessa, kun on tehnyt itse tietoisen valinnan aikaisemmin olla liikkumatta. En nyt sanasta sanaan muista mitkä hänen sanavalintansa olivat, mutta viesti oli sama. Laihduttaja itsekin myönsi että hänellä oli jäänyt aamulla aerobiset liikkumiset väliin. Arvatkaa kahdesti kuka tuon kyseisen jakson jälkeen lähti sitten kolmena seuraavana aamuna kiltisti salille? Tällä viikolla tuosta syystä paloi liikuntaan 2172kcal.

Tuo Bullin toteamus tietoisesta valinnasta on tullut esille jo monta, monta, monta kertaa ja tottahan se on: itse tässä on vastuussa siitä mitä tuloksia tulee aikaan. Minä tein tietoisen valinnan maanantaina ja tiistaina etten mennyt salille. Kipeää lasta ei lapsiparkkiin voi viedä, mutta illalla olisi ollut vielä pari tuntia aikaa hyvään liikkumiseen tai sitten olisi voinut tehdä kotona jotain. Tietoinen valinta siis, mistä johtuen ei tullut hyvää tulosta painonpudotuksessa tänään.

Perjantai
SELITYS: Perjantaina meni ruokailurytmi aivan prinkkalalleen, kun olin koko aamupäivän salilla. 

FAKTA: Olisin voinut varautua paremmin ottamalla eväät mukaan.

SELITYS: Söin heti päästyäni kotiin raskaan lämpimän ruoan mitä ei edes tehnyt mieli, kun se olisi muuten mennyt roskiin
FAKTA: Ruoan olisi voinut pakastaa

SELITYS: Söin siitä tunnin päästä Tacoja, koska muukin perhe söi (itse asiassa söin kolme)
FAKTA: Olisin voinut syödä salaattia tai vain yhden tacon

Siis niin idioottimaista syödä quesadillan jälkeen tacoja niin nopeaa, että ne voi vielä mahassa huudella toisilleen "Hola!". Nuo kaikki asiat tekivät sen, että perjantain jälkeen ruoka on lähinnä kuvottanut. Lauantain ruokasaldoksi jäi surkeat 900kcal. On kyllä pientä flunssaa ilmassa, mutta ei täysin sen piikkiin voi laittaa sitä ettei ruoka vain maistu. 

Eilen ajattelin vielä, että juon oikein kunnolla vettä, niin saa kroppaan vauhtia ja tulee hyvä punnitus tulos. Vielä mitä! Vettä kyllä sai juoda, mutta ei se toiminut ihan niin hyvin kuin olisi pitänyt vaan nyt täällä on sellainen turvonnut pesusieni… Naurattaa koko juttu.

Tässä siis turvonnut lukema tältä viikolta: Ei, ei, ei, eiiii! 

Onneksi sentään vielä pysyi normaalissa painoindeksissä. Olen kyllä vetänyt body pumpissa niin isoilla painoilla, että pakko on ollut lihastenkin kasvaa, en siis tästä syystä ole niin kauhean huolissaan tuosta jopa 200g noususta. Tuli myös mieleen se, että ne kolme tärkeintä asiaa laihtumisessa on: liikunta, ruokavalio ja riittävä uni. Täällä nousee räpylä pystyyn sen kohdalla, että en tosiaankaan nuku tarpeeksi. Eilenkin vasta kahdentoista jälkeen silmät painuivat kiinni, en tiedä milloin nukahdin, kolmelta "tuttihälytys"-herätys ja seitsemältä sitten lopullisesti ylös. Oliskohan se viime yön unisaldo siis huikeat kuusi tuntia. Ei hyvä. Nämä on taas näitä tietoisia valintoja.

Usein tulee se esille miten tärkeää on lähipiirintuki laihdutuksessa. Tässä yksi versio: 

Hemmottelun tarpeessa olen ja teen sen Guinotin avulla. Tänään kuorinta ja rasvaus päästä varpaisiin. Se Double Minceur Ciblée -voide kyllä toimii, aina on yhtä hauskaa sellaiset viisi minuuttia rasvaamisen jälkeen, kun se viileä aalto tulee. Minä ajattelen, että se tunne on sitä, että voide menee oikeaan paikkaan. Kohta saa napsia uusia kuvia ja katsoa onko näkyviä tuloksia, tuntuvia on kyllä nyt jo.

Nyt lähden tekemään keittiöön kevyttä taikaa, niistä aineksista mitkä ovat sallittuja koko perheelle ;)

Hauskaa sunnuntaita kaikille!

Nyt se on VLCD menoa!

Aamulla alkoi uusi VLCD jakso pirtelöllä, lounaaksi oli kasviskeitto ja nyt join välipalaksi pirtelön. Kahvia en viimeksikään jättänyt pois ja en näe syytä miksi se tällä kertaa pitäisi jättää jos tuloksia tulee. Olen tehnyt nuo viikon pussit valmiiksi, niin tulee arpapelillä päivänainekset, tänään oli kaksi kasviskeittoa. Lounaalla se maistui hyvältä, niin taitaa toinen keitto olla päivällisenä, ellen sitten jotain muuta innostu tekemään jauheesta.

Tunnen itseni sen verran hyvin, että tein itse asiassa kahdeksannen päivän valmiiksi laatikon taakse, niin pysyy vauhti päällä. Lempimakuja pirtelöissä on suklaa ja vanilja, keitoissa kanakeitto. Valkosipuli ja basilika on melkeinpä vakiomausteet keittoon. Näillä mennään eteenpäin ja vaaka saa tottua kevyempään työtaakkaan. Tällä kertaa aloitin VLCD:n punnituspäivänä, että näen hyvin kokonaisuudessa sen kuurin aikana pudottaman painon. Viimeksi aloituspäivä oli tiistai ja kokonaisuutta oli hankalampi hahmottaa jälkikäteen, kun punnituspäivä oli sunnuntaisin.

Hyasintit sai väistyä basilikan tieltä

 

Kylläpä tuntuu eilinen jumppa lihaksissa. Lihaskivusta huolimatta on paljon parempi olo kuin esimerkiksi toissapäivänä. Ryhti on löytynyt ja tiedostan taas paremmin mitä kaikkia lihaksia tässä kropassa oikein onkaan. Ei se paluu salille ollutkaan niin paha kuin ennakoin, täynnä se kyllä oli. Takarivi oli jo 30 minuuttia ennen jumpan alkua täynnä. Onneksi sitä nykyään pystyy olemaan muillakin paikoilla, kun keskittyy vain omaan suoritukseen.

Ja siis *fiffiu* millä tavalla teinkään tämän paluun… Uudet vaatteet oli päällä, kaikki cool ja sitten tomerasti kävellessä juoksumattoja kohti päätin juoda samalla vettä. Puristin pulloa ja sieltä tirskahti päälle kunnon hömpsyt vettä. Paita ja housut kastui, märkänä naureskellen pyrähdin juoksumatolle. Siis tämä kaikkihan tapahtui varmasti näkyvimmällä paikalla, että oikein kiva homma. Vaatteet kyllä hoiti homman hienosti ja kuivui nopeaa niin kuin lapuissa oli luvattu. Niken housut oli ihan älyttömän hyvän malliset minulle. Piti ihan miehelle näyttää, kun kroppa näytti ihan normaalipainoisen kropalta jumppavaatteet päällä. En muista milloin olisi ollut niin upea olo lähtiessä jumpalle. Housuissa korkea ja napakkavyötärö, mikä on hyvä tällaiselle ”kurvikkaalle” keskivartalolle.

En ymmärrä miten en tätä rikkinäistä korkkia huomannut esimerkiksi silloin kun täytin pulloa.

Päivärutiineistä: Ensimmäisen lapsen saatuani kokeilin, kauanko päivämeikin tekeminen kestää. Koko päivä sujui paremmin, kun olin päässyt pois pyjamamoodista. Tämä tuli tänään mieleen kun lapset meni päiväunille ja mietin mistä sitä nyt päivän aloittaa. Olen aiemmin saattanut aiheesta jo kirjoittaa, mutta tässä se on ihan kuvien kera. Minusta on mukavampaa viikonloppuisinkin aamusta laittaa kasvot kuntoon, niin tulee helpommin lähdettyä päivällä kävelylle. Enkä arkisin halua olla niin sanotusti tukka pystyssä, kun mies tulee töistä kotiin.

 Ennen

ja 10 minuuttia sen jälkeen.

Näköjään tarvitsen enemmän unta :)

Tuli kiva muistutus siitä miten keventämisen aloittamista ei pitäisi lykätä. Katsoin eilen Jutta ja puolen vuoden superdieetit jakson ja siinä ollut laihduttaja ei heti alusta ollut täysillä mukana. Niin siinä kävi, että hän painoi 105kg loppupunnituksessa ja kävi mielessä, että itseäni olisi kyllä ottanut pattiin. Hänen olisi pitänyt pudottaa ”vain” 5,1kg enemmän, niin lukema olisi ollut alle 100kg. Tunti tämän toteamisen jälkeen söin itse leivän, vaikka ei ollut edes nälkä. Miksi? No siksi, koska tänään alkoi VLCD ja eilen kello oli 23:30, kun leivän söin. Se oli vielä sallittua, kun oli 30 minuuttia aikaa vuorokauden vaihtumiseen. Ei, ei näin. Arvatkaa ottiko minua sitten pattiin, kun aamulla ajattelin, että painokäyrä olisi voinut mennä alaspäin jos en olisi syönyt sitä yhtä leipää. Kevyemmän elämän voi ja pitääkin aloittaa HETI, kun siltä tuntuu.

Eilen oli aina niin ihana ystävätär katsomassa Putousta. Näilläkin on jotakin tekemistä sen kanssa, ettei paino pudonnut yhtään, karkkeja söin noin 15 kappaletta. Hyvä juttu on se, että kaikkea jäi.

 

Puntarilla käyminen yllätti. En olisi osannut odottaa täysin samaa painoa kuin viikko sitten. Olin nimittäin aika varma siitä, että paino olisi tällä kertaa enemmän. Tuli sen verran kuitenkin herkuteltua jouluna. Aika vähillä vahingoilla näyttäisin pyhistä selviävän. Tietysti olisin halunnut, että paino olisi suunnannut alaspäin, mutta olen tyytyväinen siihenkin, ettei se lähtenyt enää nousuun.Pedikyyrin paikka, saa punaiset kynnet tällä viikolla kyytiä. Kuvan värejä muokattu, että numero näkyy paremmin. Huomasin tuon epätarkkuuden vasta iltapäivästä, eikä paino enää olisi ollut sama.

 

Nyt tämä VLCD on aloitettu ja kohti ketoosia toivottavasti piakkoin. Olo on ainakin vielä oikein hyvä. Jos joillakin alkaa keitot tökkiä, niin katsokaa täältä resepteistä ohjeet miten keittoaineksista saa vähän tuhdimman aterian ja pureskeltavaa pidemmäksi aikaa.

Tästä tulee hyvä kuukausi ja upea vuosi.

P.S. Lisäsin reseptit sivulle uuden ohjeen: Nutrilett Kasvispyörykät. Samaa ohjetta voi käyttää kanapyöryköiden tekoon ja ohjetta voi soveltaa tuplaamalla jolloin saa kaksi VLCD päivä annosta, esimerkiksi lounaan ja päivällisen tehtyä valmiiksi samalla kertaa.