Puntaripäivänä puntit piiloon?

Menin ilmoittautumaan kouluun pari kuukautta sitten ja nyt on ensimmäinen viikonloppu opiskelua takana. On kyllä aivan toisenlaista opiskella asiaa mikä oikeasti kiinnostaa ja ihan huvitti miten istahdin ensimmäisen rivin penkkiin ihan kuin ensimmäisenä koulupäivänä 7-vuotiaana. Silloin kyllä minut patistettiin takariviin, kun olin liian pitkä istumaan etummaisessa penkkirivissä. 

Reipas koululainen

Nyt ei kukaan onneksi alkanut koputtelemaan olalle ja muutenkin porukka oli kyllä aivan hulvatonta. Varsinkin tänään oli mukava päivä kun koulutus oli pääosin ravinnosta ja muutamia oivalluksia tuli päivän aikana. Pitää vielä tutkia muutamat faktat ja kirjoittelen sitten teille niistä lisää.

UKK kävelytesti vilinää

Koulueväät & välipalaksi Nutrilett patukka

Tämän viikon painosta sitten sen verran, että ONNEKSI minulla on tuo kehonkoostumusvaaka. Muuten tässä voisi olla sitten pähkäilemistä, että miksi paino on noussut viikossa näin paljon, vaikka olen syönyt kevyesti. Nyt ei kyllä ota edes pattiin, koska lihasta minä haluaisinkin kasvattaa. Silti saisi kyllä tuo vaakaluku olla vaikka kuinka pieni. Aina ei voi saada mitä haluaa, ei edes joka kerta.

Tässähän on nyt rasvaprosentti pienentynyt ja lihasprosentti kasvanut. Lihas sitten painaa enemmän kuin läski. Suunta on oikea, mutta nyt minun piti saada se paino alaspäin nopeaa, että saan tuon Cheekin kuorittua muovista. Taidan lisätä hölkkää, aerobista ja muuta mukavaa tähän menoon ja jättää vähän vähemmälle nuo suuret painot siihen asti kunnes vaaka on oikeassa lukemassa. 

Toisaalta taas lihas kuluttaa enemmän energiaa kuin läski… Äh, pohdiskelen tätä asiaa kun alan nukkumaan, onhan tästä tullut hiukan tietoa koulussa tänään, niin antaa aivojen tehdä pohdiskelu vaikka yön aikana. Monesti parhaimmat ideat tulevat juuri ennen nukahtamista.

Arvatkaas miltä muuten tuntui tulla pitkän koulupäivän jälkeen kotiin ensimmäisenä päivänä, kun pullantuoksu hyökkäsi nenään jo etuovella? Ja arvatkaa miltä tuntui tulla kotiin toisena päivänä kun pitsan –ja pasteijoidentuoksu hyökkäsi nenään jo etuovella?

Hyvin pysyi itsekuri ja söin pitsaa vain pienen suikaleen, siis ihan 1cm x 3cm. Iltapalaksi söin kaurapuikulan oliiviöljyllä & pippurilla ja lisäksi luonnonjogurttia jäisillä mustikoilla. Pahin juttu oli saada äkkiä jotain syömistä nälkään, eikä sortua ahmimaan herkkuja. Nyt olo on mitä ihanin, kun pystyin kärsivällisesti syömään sitä mitä oikeasti halusin. Kaikkea voi syödä, mutta kohtuudella. Eikä sellaista tarvitse syödä mitä ei halua.

On kyllä omituista olla niin eri tilanteessa ajatusten ja tekemisten suhteen kuin lähipiiristä moni ihminen. Onneksi ystävät ei vielä ole kyllästyneet kuitenkaan kuuntelemaan höpinöitä siitä miten mahtavaa on kun on laihtunut ja miten hienoa urheilu on ja ja ja ja ja. Kyllä minä ymmärrän ettei kaikkia voi kiinnostaa nämä asiat, siksi kai tämä viikonloppu olikin niin mahtava, kun oli huone täynnä samanhenkisiä ihmisiä. 

Tänään oli hieno päivä, edessä loistava tulevaisuus

Pirteää viikkoa teille kaikille!

Viikonloppu täynnä kiusauksia

Kylläpä oli tänä viikonloppuna lähellä dieetin katkeaminen. Lauantaina kävin jumpassa ja sain viestin, että minulla on sitten vapaata perhevastuista koko päivä ja ilta. Ensimmäisenä menin kotiin parin tunnin päiväunille. Sitten aloin kartoittamaan missä kaverit viilettää ja jostain kumman syystä kaikilla oli jo iltasuunnitelmat sovittuna, niin kuin yleensä ihmisillä on. Seuraavaksi sitten aloin miettimään mitä voin tehdä, kun ei voi syömään mennä. Mieleeni tuli mennä leffaan ja katsoinkin sopivat esitysajat lähiteattereista. Siinä meni sellainen tunti, kun pähkäilin lähtisinkö vai en. Puntaroin nimittäin sen asian kanssa, että pystynkö menemään leffaan ilman karkkia.

Edellisellä kerralla kun kävin leffassa, minulla oli pieni limsa ja pienet popparit, joiden väliin jättämistä suunnittelin jo seuraavalle kerralle. Nyt jostain syystä karkit tuntui ihan ylipääsemättömältä esteeltä. Kuvittelin jo pitkät irtokarkkihyllyt ja sen miten ottaisin vain kymmenen karkkia. Kuitenkin jo se kymmenen karkkia meinaisi sitä, että dieetti on katkennut. Fit-lehdessä oli muistaakseni testi millä voi testata omia syömistottumuksia. Sen minä jo tiedän ennakkoon, että olen tunnesyöppö. Lauantaina otti pattiin ihan kunnolla ja joskus ei vain ymmärrä miten toinen ihminen toimii, niin heti oli mielessä kulhollinen karkkia. Jos sitä ehtisi tänään lehden lukemaan ja saisi terveellisiä ajatuksia päähän näiden karkkiajatusten sijaan.

Jäin sitten turvallisesti kotiin katsomaan Liv kanavalta Vain elämää jaksojen uusintoja, en kaikkia jaksoja ollut vielä nähnyt. Kyllä niistä tuli hymy huulille ja mieli rentoutui. Tuli taas tehtyä täytetty sieni ruoaksi, tällä kertaa mikrossa. Sekin tapa oli ok, mutta kuoresta ei tullut rapea, niin suosin uunissa tekemistä. Iltapalaksi söin suklaapirtelön, persiljaa ja lasillisen kukkakaalia. Pysyin siis edelleen dieetin sallimissa rajoissa ja nyt olenkin erittäin tyytyväinen siitä päätöksestä, etten lähtenyt mihinkään. Lisäksi olen tyytyväinen itseeni etten syönyt kotitekoista pitsaa minkä tuoksu kodissamme leijui lauantaina. Voihan *kurnauuu* mitä maha siitä oli mieltä, mutta pää pysyi päätöksessä syödä vain sallittuja ruokia.

 

Tänään Fröbelin palikoiden keikalle, sopii hyvin tähän villiin viikonloppuun ja sen jälkeen synttärikekkereille missä on juhlien järjestäjän tuntien varmasti erittäin monta kiusausta nenän edessä. Tämä minun ystävä nimittäin on tehnyt monesti itse valkosuklaasydämiä, mitkä ovat taivaallisen ihania. Toivottavasti niitä ei tänään ole tarjolla. Pilli sheikkerin sisään ja sheikkeri suklaapirtelöjauheen kanssa laukkuun, niin voi nälän saapuessa syödä fiksusti. Vesipullo lähtee myös laukkuun, että muistan juoda tarpeeksi.

Se painon jämähtäminen kun todennäköisesti johtui siitä, etten juonut perjantaina tarpeeksi. Vaaka näytti tänä aamuna 82,4kg! Jes, jes ja JES! Pääsin siis varaamaan risteilyn, koska tuo 400g lähtee aivan varmasti ennen risteilyä. Aivan mahtava juttu! Viimeksi olen painanut näin ”vähän” vuonna 2009. Pudotusta viikossa 1,5kg, ei niin jyrkkä pudotus kuin viikko sitten, mutta aivan älyttömän hienolta tuntuu tuollainenkin määrä saada pois harteilta. Olen nyt elänyt 18 päivää Nutrilett tuotteilla ja painoa tippunut aloituspäivästä 6,6kg. Aion aivan varmasti jatkaa näillä tuotteilla. Mielessä on monta kertaa pyörinyt, miksen aiemmin tiennyt näiden toimivan näin hyvin. Pitää olla tyytyväinen, että edes nyt on nutraus päässyt alkamaan. Tietysti on ikävä monia tavallisia ruokia, mutta niitä saan kyllä syödä sen jälkeenkin kun paino on pudonnut tarpeeksi. Sitten vain pitää olla järki päässä, syödä sopivia annoksia ja urheilla turhat kalorit pois. Haaveilen jo siitä, kun vaaka näyttäisi luvun 79kg...

 

 Kuvan saa klikkaamalla suuremmaksi

 

Nyt tämä 2009 vuosimallin kroppa alkaa laittaa pakkelia naamaan ja laitan NE (nyt jo liian isot )farkut jalkaan. On muuten vaatekaapin koko tuplaantunut näiden pudotettujen kilojen myötä J

Jippii ja jes! Hyvää sunnuntaita kaikille! J

Vaaka se näytti että…

Neljäs VLCD päivä oli minulle tähän mennessä haasteellisin, eli perjantai. Saan ihan itseäni siitä syyttää kun annoin ruoka-ajatuksille ihan liikaa valtaa. Onneksi sain kuitenkin pidettyä tavoitteen mielessä ja kokkailin vain muille. Meinasi nimittäin alkaa kunnolla ärsyttämään, kun oli toinen viikonloppu eikä mitään erikoista päivässä näkynyt. Ei sitä tarvinnut kuin lisätä valkosipulia ja basilikaa kanakeittoon, niin taas alkoi sujua tämä nutraus. Kyllä sitä ihminen osaa olla pienistä asioista iloinen. Tähän blogiin voisi piirtää mielialakäyrääkin tämän dieetin suhteen, olisi aikamoista vuoristorataa.

Perjantaina kävin postista hakemassa sheikkerit, mitkä helpottavat tätä ”tiheää” ruokailutahtia. Ehdin lukea netistä jo muutamia kommentteja ja mietinkin miksi ritilää pidettiin turhana kapistuksena. Minäkin olen nyt luopunut niiden käytöstä, pirtelöt sekoittuvat kyllä ilman ritilää. Eipähän tarvitse välissä ottaa sitä ritilää pois, kun minä juon pirtelöt mieluummin pillillä. Sheikkerin muoto on kyllä paras mahdollinen ja kyljessä oleva mittataulukko on tarpeellinen.

 

 

Urheilu on jäänyt nyt taka-alalle, kun on lapsi kipeänä. Eilen pääsin käymään kävelyllä missä meni 212kcal, mikä oli ihan sopiva määrä ja tahti. Tänään oli pitkästä aikaa jumpan vuoro uuden tuttavuuden kanssa ja siellä meni kyllä vähän liian suureksi energiakulutus. Tunnin jumpan aikana katosi 369kcal, ohjelma oli uusi ja en sitten osannut suhteuttaa painoja oikein treeniin. Pitää ensi kerralla tehdä vaikka kokonaan ilman painoja ja katsoa mitkä lukemat sitten tulee.

Ja nyt siitä painosta: Olen aivan sanoinkuvaamattoman tyytyväinen, kun vaaka aamulla näyttä lukua 83.9kg! Pudotusta tuli siis viikossa kolme kiloa. Viime sunnuntaina kirjoittelin miten haluaisin päästä 84kg painoon, mikä oli siis ennen raskautta painoni. Nyt se sitten sujahti jo ohi niin nopeaa, etten edes huomannut. Seuraava tavoite on sitten 79kg.

 

Rentouttavaa sunnuntaita kaikille

Terveisin: Erittäin onnellinen nutraaja