Blingiä ja itkua palaverissa

Mielestäni tapasin Vuoden Nutraaja kilpailijat ensimmäistä kertaa aivan äsken.

Nyt siitä kuitenkin on kalenterin mukaan seitsemän kuukautta.

Tähän tiimiläiset hakivat

Maanantaina heitä haastateltiin Axelluksen toimesta
ja kaikki tuntuivat saaneen sen elämänmuutoksen, mikä oli luvattu <3

Aikainen herätys maanantaina ja ensimmäisenä koru kaulaan

Guessin korut on aivan ihania!

Vaatteet päälle ja kihartelemaan

Aurinkoinen startti aamulle - Kohti tiimiä matka käy

Huuugggg!!!

Iloinen tiimi <3

Melkein vuoden vanhoja hakemuksia luettiin haastattelun ohella.

Tiimiä jostain syystä nauratti omat tekstit :D

Uskomaton muutos, kun katsoi ensimmäistä Kauneus & Terveys lehden juttua ja näitä naisia pöydän toisellapuolen.

Viimeistä kertaa jokainen pomppasi "härpättimelle"

 

Kovalla työllä ja näillä tuotteilla tuloksiin

Sitten oli aika jättää raati pohtimaan päätöstä

Aulassa on Starbucks

 Kotipaketti

Tiimiläinen antoi ihana Stella hupparin tytölleni, tietysti piti itse testata...

Jäi nokasta kiinni

Sitten hupparia tultiin lunastamaan

 Nämä oli ne mun omat

Pari helppoa aamupalaa

Jesss! Syksyyn pelastusta

Jos tykkää Omar karkeista, 

tykkää näistä aamupala/lounas/päivällinen ateriankorvikepatukoista 

Tykkään

 Ei ole vielä tullutkaan testattua tuota tunniksi energiaa antavaa juomaa.

Harjoittelut helpottuu taas

Nämä lähti heti testaukseen

Valkosuklaata. Kahvin kanssa aivan paras.

Tuttu tuote - Ennen treeniä, treenin aikana ja sen jälkeen :D

En ymmärrä miten tämä aika näin nopeaa hurahti ohi, mutta niin se vain teki.

Poikaset lentää pesästä ja aivan takuulla näiden naisten siivet kestää, sen verran sisukkaita tapauksia ovat.

Rakastuin jokaiseen persoonaan tämän projektin aikana ja opin äärettömän paljon.

Hatunnosto, taputuksia, kumarrus ja suuret hurraukset sille työmäärälle mitä he tekivät <3

Nämä kikatukset räpiköivät pesään helmikuussa

Ja nämä kikatukset lentävät omin siivin jatkamaan 7 kuukautta myöhemmin...

KIITOS TIIMI! <3

Nyt enää odotellaan I love me -messuille, että kuka tämän kisan sitten voitti :) 

Kenen sinun mielestäsi pitäisi voittaa?

Juoksua, juoksua! Tsemppiä, tsemppiä!

Treeniviikko sujui melko moitteettomasti.
Parin kilometrin heittoja oli matkoissa, miinusta tai plussaa, niin saldoksi tuli tuo 80km tai oikeastaan vähän yli.

Tuolla juoksumäärällä tuli jo selväksi mihin kohti jaloissa tulee rakot. Rupesin nauttimaan iltajuoksuista koko ajan enemmän. Tuli vain todettua monta kertaa ettei se ihan seksikkäinlaji ole. Proteiiniannokset muutamasta hyttysestä, juoksijanvarpaat on jo hankittuna ja hiki virtasi. Tietyöalueilla ei valot toimineet, niin epätasaisessa maastossa oli omat haasteensa ja kiljumiset.

Mielessä alkoi pyöriä ripsienpidennykset.. Maratonin aikana kun ei pysy todennäköisesti mikään meikki, niin olisi kiva kuitenkin ihmiseltä näyttää. En voi nyt jättää paria treenipäivää väliin, mitä ripsien laittamisen jälkeen pitäisi olla hikoilematta. Taitaa sitten mennä kestovärjäyksen puolelle.

Pari kertaa ripset on laitettu 88 Bubbles liikkeellä Hannan toimesta. Ammattimeikkaajat on ihmetelleet miten on niin hyvin laitetut ripset, niin kyllä se Hanna sillon hommansa osaa! :) Kuvia ripsistä ja kynsistä

Bloginlukijat saavat tuolta muuten alennusta:

-20% ensimmäisestä käynnistä

-10% seuraavista

Jos sinua kiinostaa saada uudet kynnet tai ripset, niin rimpauta Hannalle!

044 015 5775

Treenikertoja rupesi viikolla olemaan jo sen verran, että loppui pökät kesken.
Jos tässä ennen maratonia vielä pyörähtäisi ostoksilla tulevaa kesää varten. Haluan ostaa kunnon urheiluliivit, kun 42km matka voi jo tuntua kropassa.Todennäköisesti Shock Absorberit lähtee mukaan. Kertokaa, jos tiedossa on parempi vaihtoehto.

-Pätevä syy satsata hyviin liiveihin -Kunto Plus

Esittelyssä vuoden 2006 treenihousut

Freedooooom 

Reilu tunti myöhemmin

Perjantain juoksu hurahti Kirkkonummella. 

Sykevyö ei valitettavasti pysynyt menossa mukana.

Tuleva viikko näyttää tällaiselta

Toinen vapaa jää kyllä väliin, kun tämän aikataulun mukaisesti maraton olisi sunnuntaina, mutta sehän on lauantaina.

Pahoittelen, kun tällä viikolla on vastauksissa ollut viivettä. Treenaaminen on vienyt "tietokoneaikaa", mutta vastaan kyllä kaikille ja parin viikon päästä tämä helpottaa.

Eniten kysellään sitä miten pääsisi alkuun elämäntapamuutoksessa, kun läskit inhottaa. Useassa viestissä on myös maininta siitä, että on taas aloittamassa urakkaa. Tuollaisessa tilanteessa kehottaisin aivan aluksi miettimään miksi nuo aiemmat keinot eivät toimineet ja miksi kilot tuli takaisin. 

Sen jälkeen kannattaa pyyhkiä epäonnistumiset mielestä ja tehdä tarpeeksi vahva päätös siitä, että tällä kertaa on se viimeinen kerta.

Kirjoita ylös mistä ylimääräiset kalorit tulevat ja sitten päätät miten niiltä vältyt. Niin ärsyttävältä kuin se saattaa kuulostaakin: syö vähemmän kuin mitä kulutat. Jos ei ole valmis tinkimään saaduista kaloreista, niin sitten pitää kroppaa liikuttaa sen verran, että määrä tasoittuu.

 

 Jos kyseessä on suurempi urakka, niin kannattaa se lohkoa pienempiin osioihin.

 Laihdutustapoja on monia. Minulla tilanne oli tuo kuopassa oleminen ja sitten löytyi VLCD:stä tikapuut.

Liikkumaan kannattaa alkaa jo tänään!
Koskaan ei voi tavoittaa haluamaansa olotilaa, jos ei sitä kohti ala tekemään töitä.

En koskaan olisi saanut vaakajalkaprässissä koko pinkkaa 250kg irti, jos en olisi sen eteen tehnyt töitä ja vaatinut itseltäni joka kerta enemmän sisukkuutta.

Tämä projekti on vielä kesken. Näin oli asiat toukokuussa, matka jatkuu edelleen ja tammikuussa on taas astetta tiukemmin asiat ;)

On tuohonkin töitä tehty, jos vertaa tähän:

Elokuu 2012

Toisenlaiset on nyt tavat ja ne asiat mitkä saa iloiseksi. Nykyään on sulosointuja korville, kun lapset pyytää saada kurkkutikkuja tai pähkinöitä. Uskomatonta miten paljon lapset peilaa käyttäytymistä. Karkkeja ei syödä, kun niitä ei kaapeissa tarvitse olla.

Voin vain kertoa, että kannatti tehdä päätös muutoksesta. Nykyään rakastan elämää.
Aloitus voi tuntua rankalta, mutta kaikki on mahdollista! 

Minkälainen sinä haluat oikeasti olla?

Minun päätös on tehdä vielä tänä iltana 300 vatsalihasliikettä.

Päättäväistä viikkoa lukijat! :)

Muutoksia, muutoksia ja muutoksia

Helmikuussa starttasi tähän mennessä pisimmät muutosprojektit joissa olen ollut mukana valmentajan roolissa. 

Alkuvuodesta Axellus etsi Vuoden Nutraaja –kilpailijoita ja 

valinta osui Annin, Katjan ja Ninan kohdalle.

 

Ensimmäisestä tapaamisesta lähtien oli selvää, että naurua ei meiltä ainakaan tule puuttumaan tulevien kuukausien aikana! 

Uskomaton onni, että sattuikin niin pirteitä, avoimia ja sydämellisiä ihmisiä. Oli niin loistavia hakemuksia, että oli aivan kamalaa tehdä loppukarsintaa hakijoiden kesken, tästä porukasta kuitenkin tuli se lopullinen 

Team Sunny <3

Helmikuusta kesäkuuhun mennessä ovat neidot muuttuneet niin valtavasti, että olen aivan sanaton heidän motivaatiosta ja siitä tahdonvoiman määrästä mitä heistä hehkuu. 

Tuntuu aivan kuin nyt viime kuvauksissa olisi tavannut näiden kilpailijoiden kaksoissisaret. Mikään ei ole valmentajalle niin hienoa, kuin treenattavat jotka haluavat liikkua ja etsivät vielä itselle sopivimmat liikuntamuodot omatoimisesti. Kenkä ei ole kulunut takapuolelle potkimisesta :)

Onneksi matka jatkuu edelleen lokakuuhun saakka. I love me –messuilla paljastetaan kisanvoittaja. Kilomääriä ei tässä kisassa tuijoteta, vaan sitä miten on kisanaikana onnistunut elämäntapamuutoksessa kokonaisvaltaisesti. Kaikille heille toivon voittoa, vaikka mahdollista se ei olekaan. Uskon kuitenkin kaikkien tuntevan jo itsensä voittamisen tunnetta siitä, että on näin upeasti onnistunut muuttamaan kroppaa, mieltä, tottumuksia ja oikeastaan melkein koko elämäänsä.

On ollut mielenkiintoista seurata tänä aikana myös millaisia kommentteja he ovat saaneet osakseen. Useita negatiivisia kommentteja, jopa uskomattoman useita on tänä aikana tullut. Itse kohtasin samaa ennakkoasennetta 2012 vuoden lopussa, kun kerroin alkavani tekemään muutosta oman elämäni suhteen. 

Toivoisinkin, että he joita ”ärsyttää ja tärsyttää” toisten onnistuminen miettisivät sitä, että mitä siellä taustalla voi oikeasti olla. Miksi toisen elämänmuuttaminen parempaan tuo niin negatiivisia tunteita itselle?

Sen vaan sanon, että tuolta on kuoriutunut ja kuoriutuu edelleen niin vahvoja perhosia, että oksat pois! 

Kolme erilaista tarinaa, joista jokainen on täydellinen onnistuminen hänelle itselleen. 

Pakostakin tulee mieleen omat tunteet silloin, kuin vihdoin pääse eroon 20 kilosta puolessavuodessa. Se tunne, kun oli ylittänyt itsensä ja huomannut ettei ole pakko olla sellainen minä muut sinut näkee ja vakuuttelee sinun olevan. 

Tässä parhaimpia muistoja negatiivareista oman laihdutuksen aikana

Alussa: Painonpudotus ei tule onnistumaan

Alkuvaiheissa: Kilot tulee muuten sitten tuplana takaisin

Keskivaiheessa: ..Niin siis miten sinä painon pudotitkaan? En sillä, että itse haluaisin…

Loppumetreillä: Nyt on liikaa painoa jo pudonnut (2kg ennen maalia). Nythän sinä voit syödä jo ihan mitä haluat!

Lopussa: Kuka tahansa sen painon voi pudottaa, mutta ei sitä saa pidettyä poissa

Ja sitten se paras: Läski olet vieläkin.

Hetken purin hammasta… Tuohon puoleen vuoteen kun mahtui paljon tilanteita, jolloin piti itsekuria olla ja liikunta ei joka kerta ollut vain todella mukavaa. Onneksi ajatus siitä miksi tämän koko jutun edes teki tuli mieleen: itseni ja läheisteni vuoksi.

Sen vaan olen huomannut, että nyt tässä vuoden on yrittänyt pohtia mitä oikein haluaisi, millainen kroppa olisi hyvä, mikä liikkumismuoto olisi hyvä minulle jne. Niin oikeastaan olen huomannut, että asioita ei tapahdu, koska minulla on tällaisena hyvä olla. 

Ennen sitä teki jokaisesta jumpasta sports tracker merkinnän,

nykyään liikunta kuuluu joka päivään, että sitä ei enää edes merkkaa mihinkään. 

Kiva lisähän tuollaiset applarit ja värpäkkeet kuitenkin on.

Otankin sykevyötä uudestaan käyttöön maratontreenauksessa.

Jos voi joka ilta mennä tyytyväisenä nukkumaan, niin sittenhän muutoksia ei tarvitse.

Jos tilanne taas on toinen, voi tehdä ratkaisuja sen eteen, että seuraava ilta on miellyttävämpi.

Se mihin olen jo pitkään pyrkinyt, ei ole suoranaisesti siihen yhteydessä miltä kroppa näyttää, vaan mitä liikuntaa haluan harrastaa. 

Pari puolimaratonia takana, kokonainen edessä ja tunne miten haluaisin kokeilla kuinka pitkään sitä oikeastaan voisikaan juosta jos ei olisi aikarajoitetta. Run Forrest, Run! :D

Kaveri tokaisi, että jos minulla sitten on pitkänmatkan juoksuun sopivat geenit. Enpä koskaan asiaa ole ajatellut. Ala-asteella pari kultamitalia tuli 60m & 100m juoksusta koulussa, niin sitä sitten kerran vuodessa tuli vain spurtattua.

Geenin puuttuminen tekee kestävyysjuoksijan

Tästä voi olla montaa eri mieltä

Jotain kehitystä on jo näkynyt ajatusmallissa, kun ensimmäisellä puolikkaalla olin aika poikki 17km kohdalla, mutta toisella kerralla mietin saman kilometrikyltin kohdalla sitä, että miten vähä enää onkaan jäljellä.

Ilmava olo molempien juoksujen maaliviivalla

Näyttää siltä, että takana venytellään ennen maaliviivaa :D

Arkifaktoja

Töiden jälkeen nukkumaan klo 23. Klo 5:30 herätys edesauttaa siihen, että voin juosta kaksi tuntia aamuisin. Joinakin iltoina taas mahdollisuus juosta on klo 20 jälkeen, vaan minulla menee kyllä pitkään unimaille pääseminen, jos vedän kunnon adrenaliinipiikit klo 22 jälkeen.

Ystävä totesi, että miksi en juokse päivällä.. Kaksi lasta hitusen vaikeuttaa hommaa, ei paljon sellaisen 38kg verran tai sitten reaktionopeutta pääsee testaamaan, kun esikoisen laittaa pyörän päälle. Kaikki on kuitenkin mahdollista ja tuollaisia lenkkejä on tehtykin.

Salilla haluan käydä, mutta suuret lihakset on jostain syystä nyt jäänyt tavoitteista toiselle sijalle. Sali aukeaa 6:30 ja ehdin arkiaamuisin tehdä tunnin treenin. Toinen vaihtoehto on sitten mennä lapsiparkin kellonaikojen mukaan ja toivoa ettei lapset olisi kipeänä.

Keinoja löytyy aina, jos vain motivaatio on takaraivossa

Jumpassa pääsin käymään taas ja oli äärettömän iloinen fiilis, kun pääsi useampaan jumppaan peräkkäin! Lapsiparkin hoitoaika on 1,5h, joten se on sitten yksi jumppa kerrallaan.

Negatiivista kommenttia on tullut myös tämän ”uuden”, eli nykyään ihan tavallisen elämän myötä. Kerran harmittelin sitä miten harmittaa tuo kahdesta tunnista 1,5 tuntiin hoitoajan tippuminen. Puolituttu kommentoi miten se on kamalan pitkä aika lapselle olla siellä hoidossa 2 tuntia! Hänen mielestään oli itsekästä äidiltä haluta harrastaa liikuntaa kaksi tuntia kerrallaan. 

En tälle henkilölle kuitenkaan halunnut alkaa selittämään sitä, miten tämä kuitenkin on osa minun työtä. Se, että tässä olen Axelluksen kanssa tehnyt yhteistyötä vuodesta 2012, on tuonut sen mahdollisuuden, että teen töitä kotona ja salilla. Toinen vaihtoehto on, että olisin mennyt ajat sitten takaisin toimistotyöhön ja lapset olisivat hoidossa klo 7:30-16:30…

Tuossa äitiysasiassakin olen tullut siihen lopputulokseen, että jokainen äiti on omalleen lapselleen se paras äiti, jos vain tekee parhaansa ja ne päätökset mitkä uskoo olevan oikein.

Kotona tehdään monesti lasten kanssa Namaste Joogaa, liikuntaleikkejä ja muuten vaan kuntopiireillään. Lasten kanssa liikkuminen kannattaa

Liikunnasta saa lisää energiaa. Nyt olemassa olevilla energioilla voi tehdä sen, että etsii ajan milloin pääsee liikkumaan sen ensimmäisen kerran.

Tärkein asia mitä 2013 vuonna oli, että uskoin itseeni sen verran, että aloin liikkua. Pää oli niin täynnä kaikkia sääntöjä ja suosituksia, että arkailin liikkumista sitten missään muodossa. Entä jos sen tekeekin väärin? 

Rupesin kuuntelemaan omaa kroppaa, pikkuhiljaa tuli itseluottamusta, ammattitaitoa ja nykyään en pidä yhtään ihmeellisenä sitä, että joka päivä liikkuisi. Useampi jumppa ei ihmetytä yhtään, kun aikoinaan sai kauhisteluja siitä miten kävi kolmessa jumpassa kahden päivän aikana.

Tämä pitkä kirjoitus sai kipinän siitä, kun luin pitkästä aikaa erään henkilön viestin siitä miten aloittaa useamman kymmenen kilon pudotusprojektia. Positiivisuus paistoi tekstistä läpi ja kysymykset oli aivan niitä samoja mitä itsellä ja monilla muilla aloittaessa oli. 

Jos se minusta on vain kiinni, niin tulen aina auttamaan mahdollisuuksieni mukaan elämäntapamuutoksissa heitä jotka apua pyytävät. Tämän vasta starttaajan innostamana teen tänne blogiin uuden välilehden mistä pääsee helposti lukemaan pääjutut laihdutusprojektistani. Näin pääsevät tähän urheilujunaan sitten helpommin mukaan.

Kiitos jo mukana oleville lukijoille ja tervetuloa uudet lukijat.

Teidän vuoksi on ihanaa kirjoitella rakkaudesta urheiluun ja tasapainoisen elämän etsimismatkasta <3

Tavotteiden etsintä jatkuu.

Ei tuo pitkänmatkanjuoksijan kroppa paha olis…

 Huffington Post

Värikästä Juhannusta kaikille! :)

Lehtikuvauksissa kikatusta

Kööpenhaminan jälkeen yksi päivä kotona ja perjantaina mentiin taas.

Kauneus & Terveys -lehden kuvaukset oli perjantaina (viikko sitten) haluan kuitenkin nämä kuvat teidän kanssa jakaa, vaikka päivästä on jo tovi. Reissublogi vähän sekoitti rytmiä.

Oli kuitenkin mukava kirjoittaa teille niin yksityiskohtaisesti, kun kerrankin oli aikaa ottaa kuvia. Aina haluaisi jakaa sen mitä minä näen ja koen, saada se tunnelma jotenkin välitettyä teille. Paljon siitä jäi pois, mutta johonkin oli pakko raja vetää :)

Kauneus & Terveys lehti ilmestyy 10.4. 

On tämä kyllä ollut aivan älytöntä menoa, kun kuvauksista kuvauksiin saa pomppia, vaan tämä on aivan uskomattoman mahtavaa! Oon kyllä nyt onnelisempi mitä olen vuosikausiin ollut. 

 Torstaina valmistautumista kuvauksiin

Davidin paita <3

Lady Line kutsuu

Kuvauspaikkaa valmistellaan

Vaatteet valittu

Haije yrittää tehdä töitä, kun tiimi sekoilee :D

Mun aurinkoiset tiimiläiset <3
Nina & Katja <3
Katjan blogiin pääset klikkailemalla tästä

Anni on eka :)

Vessaselfieeee!

Sitten personal trainer töihin. Jaksaa, jaksaa!

Minun ahkerat tiimiläiset poseeraa ryhmäkuvassa

Mukana kehonkoostumusmittari

Hymy ei olis pahitteeksi

Taisin ennakoida seuraavana päivänä alkavaa takatalvea

Aivan sama mitä joku sanoo, mutta tuossa on Tiana ja Sofia :D

Team Sunnyn Annille suuuuri kiitos avusta, kun hän neuvoi miten saan upotettua videon blogiin paremmin. Ennen minulla oli bloggerissa mahdollisuus lisätä omista youtube videoista video, vaan en sinne saanut Kurvit Kunnossa profiilin videoita jostain syystä. Hätä kuitenkin keinot keksii, tai tässä tapauksessa Anni.S <3

Katsokaa minkälaiset ohjeet tuo ihana ihminen teki <3

Seuraavat kuvaukset huhtikuun ensimmäisellä viikolla ja sitten voinkin jo paljastaa tulevista jutuista yhden teille... Kunhan nyt ensin saadaan tuotteet myyntiin :)

Voi että kun pääsis taas reissuun!
Noh, seuraava matka on onneksi jo tiedossa