Blogi on muuttanut: http://sannisunny.blogspot.fi.

Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helsinki City Run. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Helsinki City Run. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Synttäriviikko menikin näin

Juu, että Pärnun reissu sitten peruuntui
 Nyt ei kuitenkaan kyseessä onneksi ole minun jalka, vaan parhaan ystävättären. Lomasuunnitelmat meni siltä osin uusiksi, että olin hänen apunaan aina kuin vain pystyin. Lomasta se kyllä meni siltikin, kun pitkästä aikaa sai viettää yhdessä aikaa aivan rauhassa.

Salillakin toki pääsin käymään <3

 Juoksut muuttuivat kävelyiksi/hölkäksi Lolan kanssa
Kirkkonummella muuten ihmiset toivottavat toisilleen hyvää huomenta. Ihanan aurinkoisia ihmisiä <3

Viikkoon kuului kokinrooli

 Synttärilounaalle menossa (jännitti)

Långvikin pyöröovi avautui jälleen kerran

 
Vuosi sitten synttärit oli myös Långvikissa Piipahdus paratiisissa

Klo 10 aamulla: hedelmäsalaattia ja HBO



Yksi synttärilahja <3

Pääsin tekemään "äijähommia"
 Jonku pitäisi vielä tuo ampiaispesä poistaa...

Synttärikattaus vol.2

Synttärilahjaksi sain 32 pulloa kivennäisvettä ja hierontalaitteen :D
 Taitaa tovi vierähtää, että nuo on juotu

Aaaaaah <3 <3

 Laineilla vietettiin yksi yö

Baarikaapissa oli onneksi vettä, kun kaupasta sitä ei sitten löydetty

Peilitarrat on aina hauskoja

Syömään mentiin ennen kuin laiva edes lähti satamasta

Pääruokana oli lohta

 Ja taaaas lahja <3
 Karkkia ensimmäistä kertaa moneen kuukauteen
 Ei tuota lörtsyä jaksettu edes kokonaan syödä ja tais se saada pari porepärskettä päälle :D

New Yorkista ostetut Levikset ekaa kertaa jalassa

Rentouduin ikkunoiden äärellä

Poskiystävä vuodesta 2005 <3

Tämän viikon jälkeen on sitten tällainen fiilis Helsinki City Maratonista

Onpahan hoidettu alta pois nyt sellainenkin asia kuin rentoutuminen. Onneksi tuli tehtyä treenisuunnitelma viikolle niin saldoksi tuli sitten 8 jumppaa, 10 kävelyä ja 3 kahden tunnin mittaista juoksulenkkiä.

On tuo nyt listattuna ihan ok saavutus, varsinkin kun lomasta oli kyse. Aina sitä vain itseltä vaatii enemmän. Muutamilta maratonin jo suorittaneilta olen kuullut, että päättäväisyys on se tärkein ominaisuus tuolle matkalle. Tahdonvoimalla kroppa liikkuu ne viimeiset kilometrit. Maaliin haluan kyllä päästä, oli aika sitten mikä tahansa.

Tavoiteajaksi...? Palataan tuohon sitten lähempänä kisaa. Helsinki City Runilla menin viimeiseen porukkaan, kun en halunnut ekakertalaisena olla muiden tiellä. Se päätös oli väärä, koska tuhlasin paljon aikaa muiden ohitteluun. Olisi pitänyt uskoa kaveria joka sanoi 2:20 todennäköiseksi ajaksi, sentään silloin olisi ollut edes lähempänä sitä 2:07 aikaa.

Helsinki Half Maratonilla sitten taas tarkoitus oli mennä 2h jäniksen perään, vaan 1:45h jänis olikin yhtäkkiä edessä. Kyllä se pikkasen kieltämättä lannisti fiilistä, kun 2h pupu pomppi ohitse. 2:07 tuli tuoltakin loppuajaksi.

Mietin tuolla HHM reitillä, että "jopas on Tuijalla tukijoukkoja". 22km paikkeilla oikein säikähdin, kun kohdalla karjaistiin kannustushuutoja sitten sille Tuijalle. Hän oli sitten NRJ:n Tuija Pehkonen joka oli treenannut puolikkaalle Adidasheimo porukalla, itseasiassa oli toinen heimovetäjä. Tuijan aika oli 9 sekuntia parempi, oli ihan kiva verrata aikaa jonkin sellaisen kanssa joka oli jopa treenannutkin.

HHM juoksua ennen tuli tehtyä se moka, että samalla viikolla juoksin pari pitkää lenkkiä. Kroppa ei todennäköisesti sitten ehtinyt palautua täydellisesti ja tulikohan sitä vielä salilla käytyä edellisenä aamuna. Noh, pidän tärkeimpänä sitä, että nauttii liikunnasta ja minä liikun silloin kun se on mahdollista.

Jos heittäis nyt tavoiteajaksi sitten vaikka 5:30 Helsinki City Maratonille.
Aikaa vielä reilu kuukausi...

Sukat polviin ja menoksi!

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Helsinki City Runia Vol 2


Viikko juoksun jälkeen on vielä vahvempi fiilis siitä, että haluan tuon juosta vielä uudestaan. Uskomattoman nopeaa tuosta palautu, kun kahden päivän päästä ei ollut kropassa mitään merkkejä juoksusta. Alunperin piti juosta vasta syksyllä ensimmäinen puolimaraton, vaan yllytyshullu sitten osallistui jo tähän. Oikeastaan tosi hyvä, koska nyt ärsytyksestä ilmoittauduin Helsinki Half Maratoniin ja sittenhän on vielä olemassa se mihin alunperinkin olin osallistumassa :D

Osittainen breikki tulee nyt treenaamiseen, kun käyn Roomassa. Salilla käyn kyllä sielläkin ja käveltyä tulee varmasti paaaaaljon!

Alkaa tuo treenisuunnitelmakin valmistumaan, katsotaan kuinka hyvin sitä sitten pystyykään noudattamaan tässä hulinassa. 
Elokuussa tähtäimessä Helsinki City Marathon.

Tässä on tullut taivasteltua sitä, että miten sen täysmaratonin sitten elokuussa kipittää. Sopivaan saumaan kuulin, että ystäväni on osallistumassa Shibamata 100 kisaan Tokiossa. Siinä on sitten vähän sitä vinkkiä siitä mihin ihminen pystyy, kun tuossa kisassa on aikaraja 14 tuntia ja matkana lyhkäinen 100km :D

Että mihin nyt kenenkin kroppa sitten pystyy. Monet on sanoneet, että loppupätkä maratonissa menee puhtaasti tahdonvoimalla. 
Sen näkee sitten. Tuosta puolimaratonista sain kyllä paljon pahemman mielikuvan juttujen perusteella kuin mitä se sitten oli. Täyspitkässä toivon samaa, mutta parempi on vain pelätä pahinta. Itku varmaan joka tapauksessa tulee oli aika mikä tahansa, jos maaliin siis pääsee. Sen verran upea tunnerytäkkä pitkän matkan juoksemisesta tulee, että saa olla aivan silmät vihreinä.

Mutta nyt vielä kerran Helsinki City Run kuvia:

Kotona jännitti...

Mietin vaan, että kunhan pääsis juokseen, niin helpottaa.

Tälleen olin ennen kisaa ja jee jee!
 Mietin vielä, että miten laittas ton numeron kiinni JOS tulee kuuma...

 Siis tulihan siellä kuuma...

Vaihtoehtona mietin hihojen repimistä tai sitten juostessa tuon lapun siirtämistä yläosasta ja takin solmimista vyötärölle. 
En hyvää kummisedältä saatua takkia halunnut repiä.


Matkan alussa oli nuoria jätkiä tarjoamassa oluttuoppeja juoksijoille. 
Samat pojat oli sitten juuri ennen loppusuoraa läpsäyttelemässä ylävitosia :D

Sitten ei oikein meinannu uskoa, että tämä matka oli jo ohi

Ruskea lähtöryhmä olisi ehkä ollut se parempi vaihtoehto

Piti maaliviivalla alkaa pomppimaan

Kuulin useilta miten kannattaa alussa ottaa iisisti, kun monet mokaa lähtiessään juoksemaan alussa liian nopeaa. 
Mulla oli kuitenkin spotifyn soittolista  yhdessä korvassa pauhaamassa, niin helposti sieltä sai oikean rytmin. Pakko oli laittaa shuffle päälle, kun ei edellisenä yönä ehtinyt järkevään järjestykseen biisejä laittaa.

Lopussa olin vain liian ihmeissäni siitä miten tuo olikin niin helppo, että en loppukiriä edes tajunnut tehdä! :D Jäin vain muiden tahtiin hölkötteleen ja joku jätkä vielä tempas kunnon kirit niin en siinäkään vaiheessa herännyt tilanteeseen. 

Noh, ens kerralla sitten. Tämä oli nyt HCR aika (02:07:19) ja tuota vastaan sitten ensi vuonna kiritän.

Lauantaina suunniteltiin Rooman matkaa sushin äärellä rakkaan ystävän kanssa.

Jotain muutakin kuin sporttivaatteita. No juu Peakin paita...

Osa kotiin, kiitos?

Täällä alkoi tänään KESÄ!

I want to thank all my readers for the lovely feedback!
I created english pages (rough translation) so that everyone could get the idea of 
Nutrilett products that I used to get myself a new fantastic life! :)

So those who want to read about weight loss go to Nutrilett Info
and those who are after the pics: stay tuned ;)

Top 7 (after Finland)
United States
Russia
United Kingdom
Sweden
Germany
Ireland
Norway

THANK YOU! YOU ROCK! <3


keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Helsinki City Run ja puntarin kadotus


Nyt on sitten ensimmäinen, mutta ei todellakaan viimeinen puolimaraton juostu.

Keskiviikkona:
Valmiina vuoden toiselle 13km lenkille

Tuli lämmin

Torstaina:
Ei mitään

Perjantaina:
Kävin hakemassa kilpailuvermeet valmiiksi lauantaita varten

Aika vähän porukkaa

Olis saanut paljon muutakin, mutta päätin tulla kotiin melko tyhjän säkin kanssa

Perjantaina sateli myös vettä ja halusin testata heti HCR:n paitaa

Siinä taas yks miettimisen aihe, kun en tosiaan tänä keväänä montaa kertaa ulkona juossut. 
Mitä sitä oikein sitten päälle laittaisi, kun rapiat 21km pääsee vesisateessa juoksemaan :)

Lauantaina meni sitten aivot narikkaan. Näköjään siitä huomaa, että olen hermostunut, 
kun alan tekemään asioita missä ei ole mitään järkeä.

Esimerkiksi herätys oli klo 5:30, koska asiakastapaaminen oli klo 6:30. Sen jälkeen sain upean idean, että haluan puolikkaalle värikkäät juoksuhousut. No, kun ei sinne muutenkaan uusia housuja kannata laittaa, niin en tiedä miksi niitä piti sitten käydä metsästämässä.

Väsy

Juoksusukat oli hyvä idea, nekin olisi voinut ajoissa ostaa
Huulikiilto ja vedenkestävä ripsiväri, ettei meikit leveä juostessa... (eikä muuten levinnyt)
Kossin kuulokkeet joista sain omiin Spark plugeihin pehmusteet.

Shoppailuaika olisi oikeasti pitänyt käyttää lepäämiseen ja ravinnon saamiseen! :D
 
Vaatteiden sovitusta klo 13 (bussi lähti 14:30 keskustaan)

Näillä mentiin

Mitä vyöhön?
Oli aika täydellinen setti: 2 pientä geeliä ja yksi korkillinen (kolmen annokset)
Ennen kisaa join yhden geelidrinkin

Bussissa proteiinia
 Aika paljon näkyi bussissa ja kaupungissa vilisevän vihreitä pussukoita :)

Henkinenvalmentaja rutistuksessa ennen kisaa 

"Mulla oli sellainen vihreä pussi. Ei oo nyt sitä lappua tallessa...."
 Ihmeen hyvin toimi tuollainen narikka!

Ensimmäinen kaari viittaa lähtöalueeseen, mutta itse startti on tuosta kauemmasta kaaresta.

Kaveri kertoi, että miesten on hyvä juosta, kun etsii perän ja pysyy sen perässä. Piti sitten pelleillä porukoille, että täällä on jänis :)
 Itse hölkkäilin pitkän aikaa sellaisen naisen perässä jolla oli upeat hiukset. Kaikki tyylillään.

Starttasin tästä

Ja tällainen porukka lähti juoksemaan perään....
 Pakko oli päästä tuohon alkuun, mutta myöhemmin sitten tajusin tuon, että bruttoaika on se mikä alkaa heti ja netto alkaa siitä, kun ylität tuon lähtöviivan.

Pari kertaa oli vähän takkuista. Toisella kertaa auttoi, kun korvissa alkoi soimaan "nyt poika saunoo...", tuo oli 10km kohdalla. Heti tuli mitali mieleen, vaan eipä sitä vielä alle puolessavälissä paljon kannattanut mitalia miettiä. 16-18km oli aika hitaita ja porukka rupesi venyttelemään vasten puita. Onneksi ei itsellä käynyt niin.

Tältä minä näytän, kun alan itkemään :D
 Lähdin kisaan tavoittelemaan sitä, että pääsisin edes maaliin. Joku ennusti 2:20 ajaksi, niin se oli vähän sellaisena tavoitteena. Sitten menin laskemaan sen 13km lenkin ajallisesti suhtautettuna puolimaratonille, niin se oli jotain 2 tuntia 3minuuttia. Siitä ne aivot sitten lähti. Jokin sai ajattelemaan, että alle kaksi tuntia pitäisi olla. Tekstari piippas kännykässä ja tuli tieto 2:07....

Otti äärettömästi pattiin. Olisin halunnut isälle soittaa, että nyt on tuollainen suoritettu, vaan ei pystynyt kun olis ihan itkuksi mennyt koko puhelu ja eihän sellaista ole kiva kuunnella. Nyt neljä päivää kisan jälkeen jo helpottaa kunnolla. Varmaankin syynä se, että ilmoittaudun Helsinki Half Maratonille, mikä on kesäkuussa. Katsotaan sitten meneekö alle 2 tuntia.


Kisan jälkeen oli hemmottelun vuoro <3
 Oli niin kiire ystävän luo, että hölkkäsin sen muutaman korttelin välin kisan jälkeen.

Uudet hiukset, parempi mieli
Sunnuntaina oli äitienpäivä - myöhäiset onnitelut kaikille äideille <3

Kisan jälkipyykki

Ja sitten tiistaina mörtsinä salilla

It's back! Nyt meni 100 vatsalihasta kuminauhahaasteella!
50 kohdalla muistin, että tuosta tulee takapuoleen jälki, vaan luonne ei antanut luovuttaa.

Pikkasen parempi olo treenien jälkeen :)

Tänään tuli Davidiltä paketti <3 <3 <3
Sisällöstä seuraavassa blogissa.
 Niin puntariblogihan se tänään olis, vaan tiedättekös mitä?
Minä lopetin sen käyrän piiretelyn. Nyt menee liikunnan kanssa niin hyvin, että en halua mitenkään laihduttamalla laihduttaa. Laihdun kyllä tässä ajanmyötä kunhan vain energiasaanti on vähäisempää kuin kulutus. Käyrän pitäminen vei liikaa aikaa siihen verrattuna mitä se minulle merkkasi.

 Ensimmäinen vaate Davidiltä, loput tulee sitten seuraavassa blogissa <3

Ainiin.. puolikas oli helppo, niin sitten mennään elokuussa kokopitkään...
Helsinki City Marathon, here I come!