Ensimmäinen kutsu
pikkujouluihin tärähti korvaan toissapäivänä. Tässä nyt vähän kaipailikin
jotakin tavoitetta, niin nyt on sitten kaksi kuukautta aikaa muokkailla tätä
vartta vielä parempaan kuntoon. Löytyykö lukijoiden joukosta sellaisia jotka
lähtevät spurttaamaan kohti parempaa kroppaa marraskuun loppuun mennessä?
Eilen aloitti pari
neitoa laihdutusprojektit ja niin hyvin näyttää menevän, että tuloksissa ollaan
ennen kuin ehtii kissaa sanomaan. Kiirettä siis pitää syyskuussa, mutta onpahan
ainakin syytä hymyillä, vaikka ilmat pimenevät. Jokainen sen
elämäntapamuutoksen tekee itse, mutta kyllä tässä porukassa on hyvä tsemppi
ystävien kesken päällä ja huomaa sen miten paljon miellyttävämpää se on kun on
toinen samassa kelkassa. Suosittelen kysymään kaverilta, jos joku haluaisi askelta
keventää ja jos ei kaveria löydy, niin täältä löytyy yksi tsemppari! :)
Siitä omasta
tavoitteesta nyt sen verran, että edelleen vatsa on prioriteetti numero yksi.
Sen saralla näin tänään sen viimeksi mainitseman personal trainerin ja voi
Sebastian minkä liikkeen se keksi! Liikuntaa harrastan kuutena päivänä
viikosta, seitsemänä ellen tietäisi levon olevan tärkeää. Oli kyllä ikävä
sellaista konkreettista tulosta mitä puntari antaa ja nyt minulla sitten on
sellainen.
Enhän tässä missään
rautakunnossa ole, mutta ihan ok lihakset tuntuu vatsanseudullakin. Ihmettelin
sitten, kun Sebastian sanoi ettei kannata huolestua jos ei saa edes yhtä
vatsalihasta aluksi….Täh? Siis yhtä… Mietin vähän, että jo on pojalla puheet ja
kyllähän tää tästä tahdonvoimalla menee! Ei muuten mennyt :D Khöm.. Tässä nyt
oli kyseessä sellainen juttu, että kuminauha vetää jalkoja irti maasta ja pitää
saada kantapäät pysymään maassa. Pakarat vielä suhteellisen lähellä kantapäitä
ettei siinäkään voinut fuskata.
Nyt on minulla
käytössä 5kg puntti millä avitan touhua. Siitä sitten keventelemään ja itse
tekemään työt täysin lihaksilla ja aktivoimaan oikeita paikkoja. Ja Sebastian
itse vetää näitä sitten 100. Katsotaan miten tässä kehittyy, mielellään tämän
ohjelman 2 x viikossa teen. Siinäkin hän oli täysin oikeassa, että liikettä on
aivan turha tehdä, jos se ei tunnu oikeassa paikassa ja oikeasti pitää tuntea
se, että tekee töitä.
100 on aika uskomaton
suoritus marraskuulle, niin tähtään edes 10 tällaiseen vaikeampaan +90
kevennettyä pienemmän painon kanssa.
Ensi viikon torstaina katselen
sitten silmät pyöreänä, kun saan tietää, minkälainen pakaratreeni minulle
tulee.
Mitä tässä välillä
muuta on sitten tapahtunutkaan? Osanutraillen on mennyt ruokavalio. Aamu alkaa
edelleen suklaaspiruliinapirtelöllä ja jossain vaiheessa päivää on tullut
juotua smoothie. Pari päivää on tehnyt niin tajuttomasti mieli suklaata, että
huomenna on kyllä välipalalla 97kcal välipalapatukka. Kahvin kanssa aivan
loistavaa. Muut ruoat on ihan perussettiä: Salaattia, kanaa, lihaa, kananmunaa,
tummaa pastaa joskus, real leipää, kalkkunaleikkelettä, oliiviöljyä ja sitä
vettä, vettä ja vettä. Välillä on treenien jälkeen aivan hillitön nälkä, mutta onneksi on aivot hyvin oppineet sen ettei silti tarvitse mitä tahansa syödä. Maltillisesti on lautanen täyttynyt oikeista asioista ja aina kannattaisi näitäkin ennakoida.
Kolmisen vuotta on ollut kotona eri mielipide siitä onko tuo meidän lähellä oleva vesi puro vai joki. Vihdoinkin sain sen tarkistettua kartalta ja jokihan se. Siinä on koski sanon minä! :)
Glimsinjoki
Loma
Lomalla kävin Levillä,
ensimmäistä kertaa ruskan aikaan sai ihmetellä maisemia. Talvisin kyllä siellä
on kaunista, mutta tämä vuodenaika yllätti miten upeaa siellä on olla myös
lämpimällä ja niin kauniissa ympäristössä.
Siellä muuten en laskenut yhtään tippaa
kaloreita. Kannatti rampata salilla niin ahkerasti, että tällainen tempaisu ei
haitannut. Silti, vaikka kaloreita ei tullut laskettua, ei myöskään herkkuja
tullut syötyä. Kaikki karkit, sipsit yms. sai olla aivan rauhassa kaupassa. Patukat oli mukana reissussa suklaahimoa varten.
Minun nenän eteen taiottiin sinihomejuustovalkosipulietanat, kermaista
katkarapukeittoa (missä oikeasti oli katkarapuja), täydellistä juustosalaattia
ja oikein mureaa chililihaa.
Perjantaina oltiin
menossa ulos syömään, vaan ei ollut sushi-paikka auki.
Katkarapukeitto - Paras ikinä
Ei kyllä haitannut
muuten yhtään pysyä tällaisessa mökkiravintolassa missä sai vain ihmetellä
kokin aikaansaannoksia. Aika ketoosin ylläpitävää ruokailuahan tuo oli, vaikka itse en siinä tällä hetkellä valitettavasti olekaan.
Lauantaina käytiin
lauttasaunalla
Kyllä, tuo pieni punainen mökki lähtee irti laiturista ja
maisemat saunassa vilisevät ohi. Rohkeimmat meistä kävivät uimassa ja minä
arkajalka ”dippauduin” vain kerran. Vesi oli kylmää ja nyt sattui olemaan
mukavuudenhaluinen. Ei kuitenkaan onneksi luonne antanut periksi, vaikka hetki
ennen upottautumista piti oikeasti psyykata mieltä.
Rantauduttua
nautittiin ilmasta ja paikan pääjehu tuli koottavan sohvan kanssa paikalle.
Minusta on mukavaa koota kalusteita, niin siinä sitä sitten riitti nauramista,
kun minä aloin apuriksi.
Kiinni, kiinni!
Valmis!
(lupaa en muistanut kuvan julkaisemiseen kysyä, niin mennään hymiöllä)
Tämän urakan jälkeen
mentiin Tuikkuun, mistä matka taas jatkui omilla räpylöillä alas.
Ja se kylä oli missä…?
Aha, tuolla. Ja tästä
vielä alas niin ettei kaadu (2 kertaa).
Hölmölässä oli
tällaiset tarjoilut ja iloinen palvelu
Onhan tämä vain aika
erinäköistä talvisin
Syyskuu 2013
Helmikuu 2013
Ilmat oli erittäin
kiltit meitä kohtaan.
Ei tullut kertaakaan kylmä ja sunnuntaina oli vielä
täydellinen kävelyilma kesävaatteissa.
Nyt jaksaa taas töitä
tehdä ja salilla rampata, kun on virtaa tuosta mahtavasta reissusta täydellisessä
seurassa. Sen vaan kerron, että onhan se aika älyttömän paljon mukavempaa olla lomalla pienemässä koossa! Laukkuunkin mahtuu enemmän vaatevaihtoehtoja :)
Seuraalle kerralle parin kuukauden päähän tehdään agenda etukäteen ja otetaan elämysmahdollisuuksista kaikki irti.
Huomenna taas salille
ja saa laittaa näitä uusia vaatteita päälle mitkä pysyy päällä. Oletteko
koskaan juosseet niin, että pitää toisella kädellä pitää housuja ylhäällä? Minä
olen ja se ei ole mukavaa. Eikä myöskään se ettei urheilurintsikat ole hyvät.
Champion liivejä voin kehua. Voi keskittyä ihan urheilemiseen.
Personal trainer
loppukoe olisi sitten lauantaina.
Mitä siellä Porschessa oikeasti tehdään? No luetaan takapenkillä, tietysti.
Päättäväistä viikkoa teille kaikille! :)
Hei,
VastaaPoistaKiitos taas kannustavasta kirjoituksesta. Näistä saa aina niin tsemppiä ja virtaa.
Erityinen kiitos tuosta listauksesta mitä olet päivän aikana syönyt. Se on niin konkretiaa ja täytyy hahmottaa itsellekin selkäytimeen :-)
Nyt on osanutraamalla mennyt 35kg ja edelleen menee setillä liikunta, lapsiperheen arki ja ruoka. Loistavana tukenä ja jutun selkärankana toimii nutriletit. Niiden avulla uskallan olla rento ja tiedän homman toimivan ja erityisesti sen, että saan kaiken tarvittavan välillä hektisessäkin menossa. Ja osanutrauksessakaan maailmani ei kaadu jos jostakin syystä en pääsekään vetämään työpäivän jälkeen normiliikuntaa.
Tällä mennään! Kiitos kannustuksesta!
Tupu
Helou Tupu!
PoistaSiis älyttömät onnittelut tuosta -35kg, aivan huikea saavutus! Siinä on vaadittu jo muutamasta jutusta kieltäytymistä, mutta osanutrauksella kyllä on oikeastaan aika herkkuhetkiäkin :)
Monta kertaa on ollut tarkoitus listata ihan tuote tuotteelta mitä tässä tulee syötyä, mutta aina vain on jäänyt. Pitää kirjoitella tän koulurupeaman jälkeen jotain ruokalistaa tänne :)
Ah, lapsiperheen arki... <3 Mulla on tästä syystä aamulla monesti se pirtelö, kun on helppo aloittaa aamu pikaisella aamiaisella ja hoitaa perhe siinä sivussa :)
Sulla vaikuttaa tosi hyvältä paketilta tuo meno. Jatka samaan malliin ja tervetuloa lueskelemaan ja kommentoimaan. Ikinä ei ole liikaa kokemuksia jaettuna niille jotka uutta elämänsuuntaa pohdiskelevat.
Sanni