Rooma päivät nro 4 ja 5

Aikaisemmat kirjoitukset: Päivä nro1, Päivä nro2 ja Päivä nro3

Vihdoinkin lopuista päivistä juttua: 

Noniin, nyt on kulmat tuttuja ja maantavoille melkein opittu.

Seuraavaksi siis turistipäivä!

Ostettiin turistubussiin vuorokauden liput ja käytiin kiertelemässä reitti läpi.

Millä kanavalla olikaan englanti?

Ensimmäinen hyppäys pois tapahtu Vatikaanin kohdalla

Tuossa edellä kulkee ihana perhe. Äiti oli kameralla ottamassa muusta perheestä koko ajan kuvia, niin päätin ehdottaa jos hänkin haluaisi olla edes yhdessä kuvassa. Halusihan hän ja näytti olevan erittäin iloinen matkamuistosta <3

Syntiä!

 Olisi ollut paljon tilpehööriä tarjolla

Niin nättejä <3

 Espressoa meille tarjoili erittäin vauhdikas tapaus. Hänellä oli suomessa kolme kihlattua. Sirpa, Jaana ja Leena muistaakseni. Lisäksi Roomassa hänellä löytyi vaimo. Vaimolle hän soitti ja antoi luurin minulle. Syyksi paljastui se, että hän halusi esitellä vaimolleen neljännen kihlatun! Hauska tapaus.

 Kilpikonnista onnea

Kädet rupes olemaan jo mukana sanoissa. Kaikki onnistuu, kun vain kysyy.

Lopun päivää vietinkin sitten irti puhelimesta ja keskityin täysin ystävättäreeni ja Roomaan.

Illallinen tutussa ravintolassa

Mie romahan. Söin pasta carbonaraa.

Nyt oli sitten yökerhoilta. Suunnattiin "off the map" respan suosituksesta ja siellä Room 26 baariin

Kuinkas sattuikaan siellä oli kauden päättäjäisbileet. Useimmat baarit siirtyy rannalle kesäksi. Ympyrä on sulkeutunut, kun edellisellä reissulla osuin baariin, kun oli avajaisbileet rantakauden jälkeen.

Kyllähän sitä näkyy päällepäin, että on turisti. Meille tarjottiin oikein hienoa diiliä: mennä sisään joidenkin miesten kanssa ja maksaa heidän sisäänpääsymaksu... Ei siinä olisi edes jonon ohi päässyt, mutta tuo siis oli siitä syystä, että olisi päässyt sisään, jos ei olisi ollut listalla. Vaan me oltiin! :) Vähän oli kyllä hakusessa, kun mietittiin millä nimellä löydytään. Lopuksi löytyi minun etunimi.

 VIP-puolella piipahdin, vaan siellä oli vähän liian vauhdikas meno

Siellä oli ihan kunnon mafiatyyppejen näköisiä  miehiä ja yhdet niistä oli häätäneet ystävättäreni pois sohvalta mihin hänet parkkeerasin istumaan, kun käyn tanssimassa. 

Siitä tuli ihan hieno suukopu, kun mafiosat kutsuivat minut istumaan pöytään minun kysellessä missä minun ystävä on. Ystävättäreni huikkasi etten mene siihen ja paikalliset turistipuolustajat olivat sitä mieltä, että mafiosat olivat toimineet väärin.... Aika poistua paikalta, kun kädet alkaa viuhtomaan kuin tuulimylly? Yes.

Viimeinen päivä..

Hotellista piti kirjautua ulos klo 12

Tavarat saatiin kuitenkin respaan jättää, kun lähdettiin vielä kerran katselemaan kaupunkia. Hotelli oli kyllä kaikinpuolin miellyttävä. Menisin uudestaankin.

Julistan Rooman voittajaksi. Lasagnen kohdalla loppui tämä ruokien kokeilu ja puolet jäi lautasella, vaikka aivan taivaallisen hyvää tuo oli.

Espanjalaiset portaat

Hmm... Lyhyen yöunen jälkeen tämä näky keskellä aukiota hätkähdytti. Otin vaan ystävääni kädestä ja kumpikin todettiin "aha..." :D

Nyt kyllä tiedetään miten tämä tehdään

Ruusuja ihmisten aukiolla

Poliiseilla oli hauskaa

Kotimatka alkaa

What?

Lentokenttä olikin astetta suurempi

Viimeisen kerran 

Jo on herkkuja!

Näilläkin täyttyy

Valoa kohti

Back to basics

Päivä lopuillaan

Hyvä idea ja auto löytyi helposti

Otetaanpa tähän vielä extrana rikkinäinen parkkipaikan puomi, minkä uninen mies aukaisi puhelimitse.

Sitten vielä kehä kolmoselle leveä kuljetus

Nukkumassa klo 1:30 ja töihin herätys aamulla klo 5:30

ZZZzzzzZZZZ

Töistä ehdin takaisin kotiin jo ennen kuin lapset heräsivät

 Ehdin juuri takaisin sänkyyn lepäämään, kun käytävältä kuulu *läps* *läps* *läps*

 BOING! :D

 Pikkasen oli tyttöjä ikävä! <3

Tuliaisia

 Muutama vaate

Ja tästä se blogin purkaminen sitten lähti... 

Reissu parhaimmasta päästä. Kiitos upealle matkaseuralle seurasta ja matkasta <3 <3 <3

Rooma, me tapaamme taas.

Rooma - Päivä nro. 3

Päivä 1 ja päivä 2 jutut linkkejen takana

Päivä nro 3 starttasi hotellin lähestöllä kävellen, minkä jälkeen napattiin taksi kohti katakombeja. Puhuttiin reissua ennen, että molemmat ehdottomasti halutaan käydä siellä. Tietysti olisi ollut todella fiksua katsoa etukäteen vierailuajat....

 Siestahan siellä oli. Herrasmies tuli sen onneksi parkkipaikalle kertomaan. Annettiin jo taksi eräälle vanhemmalle pariskunnalle ja he suostuivat sen sitten jakamaan meidän kanssa. Jatkettiin matkaa siis neljästään. Ihmeen hyvin onnistui juttelut tämän suloisen parin kanssa, vaikka he olivat Kanadasta...I mean french-canadian... 

Elikkäs mentiin sitten niillä vähäisillä ranskantaidoilla ja hitusella englannilla. Mies oli saanut luvan lääkäriltä matkustaa vielä kerran, koska hänellä eteni tauti x nopeaa vauhtia. He olivat siis viimeisellä yhteisellä reissullaan ja olivat päättäneet lähteä kiertämään eurooppaa. Tuli siinä myös lasten elämästä kuultua ja heidän lastenlapsien kuulumiset kerrattiin. Ihmeen paljon ehti oppia heidän suvustaan 20minuutin kestoisella matkalla. He jäivät meitä ennen ja jatkoivat matkaa metrolla. Nainen vielä halata rutisti ja moiskautti pusun poskelle lähtiessään. Oli sydämellinen tapaaminen, kaikkea hyvää heille <3

Osaako joku ottaa keskimmäiset autot parkista?

Kokeillaan välillä Raybaneita

Kun ei katakombeille päästy, niin sitten suunnaksi tuli ostari. Tämä Euroma2 on "off the map", eli ei näy siinä turistikartassa.

 Aivan paras lounas - Panino Giusto

Espresso, yksi kymmenistä

 Joistakin kaupoista saa kuitin mukana puhelinnumeron

En uskaltanut sisälle astua, olisi tullut kallis matka

Räps, räps, räps :D

 Sitten suunnattiin takaisin hotellille. 

Ystävätär kävi ostamassa vielä kengät ennen salille menoa ja nämä Davidin housut sai kyllä katseita kadulla.

Hotellilla on hieno baaritiski

Hiukopalaa treenin jälkeen

Kattoterassilla käytiin parantamassa rusketusta ja juteltiin ihan muutama hetki. Sitten olikin jo ilta ja lähdettiin - arvaa mihin? No syömään! 

Olen tosi huono laittamaan hiuksia, niin ajattelin mennä nutturalla

Ystävätär päätti toisin ja loihti aivan ihanan kampauksen <3

Oikeasti käytiin kyllä usein syömässä, kun respassakin sanottiin meille, että ollaan aina menossa syömään :D Mutta sitä se on, kun yrittää sen viisi kertaa päivässä syödä myös lomalla. Ruokamäärä ei kuitenkaan ollut isompaa kuin muutenkaan arkisin. Monesti kyllä tuli huono-omatunto, kun joutui jättämään lautaselle ruokaa aika reilustikin, mutta sitähän se on jos on täynnä, niin sitten on.

Parasta samantyyppisessä ihmisessä on se, että voi tilata useampaa eri ruokaa, kun ne voi sitten jakaa. 

 

Ihana vesikannu

 Pääruoka

 Roomassa oli ihanaa se, että sai oikeasti syödä rauhassa. Olen yleensä aina viimeinen joka lopettaa syömisen. Nykyään on annoskoot pienempiä kuin muilla, mutta silti olen hitaampi syömään. Stoppasin ystäväni kesken ruokailun ja kysyin mikä täällä on toisin kuin suomessa. Ravintolassa oli aivan valtava puheensorina! Huomattiin, että mekin keskityimme paljon enemmän keskustelemiseen. Naurua riitti aivan äärettömästi <3

Täydellä mahalla ja väsyneellä kropalla palattiin hotellille. On tuo shoppailu rankkaa!

Päivä nro 4 alkoi aikaisin ja aurinkoisesti, siitä seuraavassa kirjoituksessa :)

Miten on Juhannus sujunut? Itsellä se on sujunut puiden kaadossa ja painepesuria käyttäen. Ihanaa päästä tekemään omakotitalon kunnostus hommia sukulaisten luokse. Synttärijuhlatkin oli, kun pappa täytti 85 <3 Onnea pappa <3