Tämä on ylivoimaisesti
vaikein blogiteksti mitä on pitänyt kirjoittaa.
Aivan yksinkertaisesti siitä
syystä etten oikein tiedä miltä näkökulmalta tätä edes kirjoittaisin.
Siksi päätin, että on pakko kirjoittaa vain vuorokaudesta kerrallaan, kun on niin paljon kuvia mitä haluan teidän kanssa jakaa.
Jos olet Roomaan piakkoin menossa, niin laita sähköpostia. Kirjoittelen sitten ne parhaimmat vinkit mitä sain paikallisilta :)
Jos olet Roomaan piakkoin menossa, niin laita sähköpostia. Kirjoittelen sitten ne parhaimmat vinkit mitä sain paikallisilta :)
Roomassa tuli oltua
keskiviikosta sunnuntaihin ja vielä tiistaina kaikui korvissa se puheensorina.
Niin kauniita näkymiä, älytön tempo ja ne iloiset ihmiset oli jotakin aivan
uskomattoman hienoa, puhumattakaan täydellisestä matkaseurasta.
Nyt on tuntunut kummalliselta käydä ihmistenilmoilla, kun ei tervehditä, ei tuijoteta ja on niin hiljaista.
Joka puolella on jotakin Italiaan liittyvää. Löytyi siivotessa edelliseltä Rooman reissulta Colosseum jääkaappimagneetti..Vohvelirauta on Prego (suom. olkaa hyvät, eipä kestä, eipä mitään, ole hyvä, ei lainkaan, olkaa hyvä) ja lisäksi mainoksissa näkyy vain italialaisia ruokia, siis minun silmiin. Niin ja olihan vielä Satuhäät -ohjelma! Siinä pariskunnasta miespuolinen oli Italiasta. Yleensä en edes koko ohjelmaa katso.
Mitä siellä tarvitsi eniten käyttää (jos halusi) oli
Ciao! - Moi!
Grazie - Kiitos
Prego - Eipä kestä jne (kts. yllä)
Niente - Ei se mitään
Scusa - Anteeksi
Buon giorno - Hyvää huomenta
Buona sera - Hyvää iltaa
Arrividerci - Näkemiin
Si - Kyllä
No - Ei
Neljän päivän aikana
tuli elettyä sen verran, että reissussa uskoi olevansa pidemmänkin aikaa...
Tiistaina rupesi aamusalilla jännittämään
Rautaa, rautaa!
Olin niiiin onnellinen, että hotellissa on kuntosali!
Keskiviikon aamupala
Tällä varustuksella mentiin
Viimeisen minuutin shoppailut
Viimeisen minuutin kuulutus...
No ei, kello oli vasta 8:10, eikä oltu viimeiset :)
Sateinen Suomi
Sitten lennolla tapahtuikin jotain....
Stuertti tuli kysymään onko minun nimeni Sanni..
Olihan se ja sitten piti vielä näyttää maihinnousukortti ja passi.
Mies lähti käymään koneen etuosassa ja kohta tuli takaisin pyytäen minua mukaansa.
Mulla on eräs personal trainer asiakas joka on lentoemäntä,
mutta tuo passin pyytäminen laittoi vähän jännittämään, että mitä minä oon nyt tehnyt..
mutta tuo passin pyytäminen laittoi vähän jännittämään, että mitä minä oon nyt tehnyt..
Sitten koneen etuosassa verhon takana se mies sanoi, että sillä on minulle huonoja uutisia. En tiedä mistä minä revin vastauksen paniikissa, mutta kysyin "What? Are you a stripper?!". No sitten sillä ja lentoemännällä meni pokka ja he ojensivat minulle ihanalta Katjalta lahjapussin <3 <3 <3
Halaukset, pusut poskelle ja poistuin omalle paikalle kädet täristen :D
Katsokaa miten ihania juttuja!!! <3
Korttikin vielä <3
Kaksi kertaa oli lennolla tarjoilu, niin toisella kertaa oltiinkin jo takaisin kotirutiineissa.
Norwegian myy Nutrilett smoothieita ja patukoita! Oli aivan mahtavaa, kun ei tarvinnut nälkäänsä alkaa turhaan leipää syömään.
Mieli rentoutuu....
Lunta näkyvissä
Lentokenttä näytti pieneltä
Todella pieneltä...
Kenttä kyllä paljastui myöhemmin paljon suuremmaksi.
Laukkuhihnat oli merkattu hyvin ruudulle ja siinä tovi odoteltiin.
Kävin WC:ssä ja siinä sitten tuli ensimmäinen koettelemus. Vanhempi nainen puhui italiaa ja ihmeen hyvin ymmärsin, että on jostakin henkilöstä huolissaan. Yhdessä WC-kopissa olikin nuori nainen tajuttomana. Vaikeampi juttu siinä oli se, että housut oli alhaalla ja matkalaukut siinä sievästi kaikkien otettavana. Selitin naiselle, että nyt vartija tänne. Hän ei tiennyt missä vartijat ovat, niin muistin välähdykseltä nähneeni uniformuja, kun olin matkalla vessaan.
Nainen jäi sitten kopin viereen ja minä painelin...heh.. tullimiesten luo. Vartijat olisi olleet siinä toisella puolella. Noooh, uniformu se oli heilläkin päällä!
Siinä sitten tuli ensimmäinen koettelemus myös siitä miten italialaiset miehet saa olotilan aika alastomaksi pistävällä katseella. Neljälle miehelle yritin tilannetta selittää ja sitten yksi purskahti nauramaan, että hän kyllä ymmärtää, vaan halusi nähdä miten minä muille selitän tilannetta ja kaappasi minut kainaloon :D
Siinä sitten tuli ensimmäinen koettelemus myös siitä miten italialaiset miehet saa olotilan aika alastomaksi pistävällä katseella. Neljälle miehelle yritin tilannetta selittää ja sitten yksi purskahti nauramaan, että hän kyllä ymmärtää, vaan halusi nähdä miten minä muille selitän tilannetta ja kaappasi minut kainaloon :D
Eikä ollut mitään muutakaan päivää etteikö joku olisi halannut, ottanut olkapäästä kiinni tai käsivarresta kiinni jutellessa.
Minulle tuo on ihan ok, kun itsekin olen aika koskettelevainen keskusteltaessa.
Minulle tuo on ihan ok, kun itsekin olen aika koskettelevainen keskusteltaessa.
Seuraava ongelma oli sitten se, että paikalle piti saada naispuolinen vartija herättelemään tyttöä.
Homma ok, selvisi ennen laukkujen saapumista.
Homma ok, selvisi ennen laukkujen saapumista.
Tilattiin hotellilta kyyti valmiiksi, niin seuraava steppi oli lähtä etsimään oikealla sukunimellä varustettua kylttiä. Ovet avautuivat ja aula oli täynnä miehiä, oikealla puolen sellaiset joilla oli kyltit.. Selvä juttu, sinne siis. Se tunnelma oli kyllä huvittava, kun oikea kuski löytyi ja muutamat oli sitä mieltä, että he voivat kyllä kuskin kanssa vaihtaa paikkoja.
Matka hurahti Audilla hyvin. Vauhti kyllä melkoista, mutta siihen tottuu. Lentokentältä keskustaan kesti noin 20 minuuttia.
Ensimmäinen tuttu paikka!
Skoottereita siellä oli paljon!
Huone ei ollut vielä valmis, niin mentiin ensimmäisenä syömään
Al Bochetto ravintolaan
Mustekalaa
Mozzarella & tomaatti salaatti
Ja se ensimmäinen espresso
Sitten saatiin huoneenavain Rome Times hotelliin
Kylppärissä amazonsuihku <3
Hyvä valikoima
Tältä näytin reissaamisen jälkeen
Tänne mahtui hyvin vaatteet
Mutta mietin, että uskaltaako tuonne kylille lähteä... :D
Alakerran ravintolassa oli paljon upeita yksityiskohtia
Omassa hotellissa ei ollutkaan uima-allasta (kuntosali kyllä tuli tarkistettua), eikä siellä ollut heti saatavilla karttaa,
niin me lähdettiin niitä etsimään.
Saavuttiin hotelli Quilinaren terassille
Välipala mahtavassa auringonloisteessa...ja kartta tietysti alla :)
Tuolla opin ensimmäistä kertaa sen, että jos olet vilpitön ja haluat tietää jotakin muutakin Roomasta, kuin nähtävyydet, niin se intohimo puheessa ja silmissä syttyy.
Kysyin tarjoilijalta miten mihinkin päästään ja ensin oli ettei tiedä ja "no no no". Otin aurinkolasit pois ja selitin tilanteen, että saavuttiin tänään ja nyt etsitään sitä oikeaa Roomaa. Viime kerralla oli lyhyt ja kapeakatseinenreissu, ettei mahdollisuutta ollut.
Alkoi tulla ohjeita miten rannalle pääsee junalla, paikkoja ympyröitiin kartasta, avainsanoja rustattiin ylös ja paras oli, että saatiin vinkki mihin mennä jos halutaan kunnon bileet ja maistaa kotitekoisia juomia... Hmm... No tuo viimeinen oli liian jännä, mutta muut kyllä painettiin mieleen. Se juttu on lähinnä "off the map", niin siellä sitä vasta tapahtuukin.
Hienointa tuossa oli kuitenkin se millä intohimolla tarjoilia asioita kertoi.
Sellainen aito ylpeys loisti silmissä ja parhaat sanat "you can drown yourself to Rome".
Sellainen aito ylpeys loisti silmissä ja parhaat sanat "you can drown yourself to Rome".
Tarkoitti siis kaikkea niitä rakennuksien arkkitehtuuria ja lukemattomia paikkoja missä voisi käydä..
Toivottavasti ei tarkoittanut, että minun pitää hukkua :D
Toivottavasti ei tarkoittanut, että minun pitää hukkua :D
Iloisena takaisin hotellin kattoterassilla
Illalla käytiin syömässä
En ole vielä kuittia löytänyt mikä paikannimen paljastaisi. Alueen kyllä tiedän kartalta! Siellä oli toinen ravintola mihin alunperin piti mennä, mutta se oli ihan täynnä. Ainakin ulkoa siis.. Sen myös opin, että ravintolat Roomassa voi olla uskomattoman isoja sisältä, vaikka pieneltä paikalta ulospäin näyttäisikin.
Oppi ikä ja kaikki, ensikerralla pidän jonkintasoista muistivihkoa siitä missä on käynyt.
Sitten sitä pitsaa, tryffelipitsaa.
Oli hyvää ja tarpeeksi pieni
Lukuhetki ja ZZZzzzZZZzzz
Aamulla on ihmeellinen olotila, kun pitää vain itsestä ja ystävästä pitää huolta.
Vapaus
Hotellilla oli erittäin hyvä aamiainen - paikallisia tuotteita
Sitten oltas haluttu salille, vaan avaimessa oli jokin häikkä
Pääsin korttikorjauksen jälkeen aamusalille!
Ihmettelyn jälkeen onnistui tällä monitoimilaitteella treeni
ja rautaa nousi!
Etsi minun pää, tiedät missä hotelli
Siitä starttaa päivä nro.2. Kirjoittelen siitä piakkoin! :)
